Jour et nuit

Salut!

Vaikea uskoa, että tietokoneen edessä istuminen päivästä toiseen olisi vaikeaa ja ikävystyttävää. Sitä se on kuitenkin ollut, vaikka koneelta löytyisikin Netflixit ja Youtube. Tällä viikolla on kaikki aika onkin mennyt raporttien kirjoittamiseen ja koemateriaalien lukemiseen. Omat luovat kirjoittamiset ovat jääneet sikseen, kun jo Wordin avaaminenkin aiheuttaa huutoitkun tarvetta.

Koulu on vienyt vapaa-ajan ja yöunet, eikä pitkittyvä yskä ja muut flunssan oireet ole auttaneet asiaa. Vaikka koulutehtävät päästäisivätkin nukkumaan, pitää köhiminen hereillä. Parempaan päin sitä ollaan kuitenkin menossa. Kävin jo toisen kerran lääkärillä (tällä kertaa lääkärin varaaminen läheltä onnistui eikä tarvinnut matkata suunnilleen Kiinaan tarkastukseen) ja toivottavasti nyt elämä helpoittuisi.

On tähän viikkoon hyvääkin mahtunut. Kävin pitkästä aikaa lenkillä lähimaastossa ja lauantaina suuntasimme Quimperiin kartingkiin isolla porukalla. Junamatkan jälkeen kävimme yhessä syömässä ravintolassa, kiertelimme kaupungilla ja sitten lähdimme suuntaamaan radalla, joka sijaitsi keskustan ulkopuolella.

Iloksemme häiriköt, eikun siis keltaliivit olivat pysäyttäneet keskustassa liikenteen kuten tapana on. Pohtimme hetken jo kävelemistä, mutta tulihan se bussi sieltä lopulta. Perillä jouduimme odottelemaan hetken (1,5h), ennen kuin pääsimme ajamaan, mutta meidän vuoron koittaessa oli ihan hiton hauskaa.

Voittanut en, kiitos taitavan sabotoinnin tiettyjen pelaajien osalta (you know, who I'm talking about!) ja kerran taisin ihan omin avuinkin mennä ympäri, mutta naurua ja vauhtia riitti joka mutkassa, myöhemmin myös katsomossa. Hyvä, ettei varattu uutta kertaa heti ajon jälkeen.

Takaisinpaluu ei mennytkään kuin Strömsöissä. Ensin missasimme bussin, joka olisi vienyt meidät takaisin keskustaan ja päädyimme kävelemään ties kuinka pitkän matkan takaisin asemalle, mistä puolet taittui juosten, kun Brestiin vievä bussi, johon tähtäsimme oli viimeistä lajiaan eikä siitä todellakaan myöhästyttäisi. Hiki vain virtasi, kun yli kymmenen opiskelijaa juoksi peräkanaa pitkin Quimperiä.

Totta kai me myöhästyttiin siitä bussista.

Eihän siinä auttanut kuin tarkistaa, meneekö muita kulkuvälineitä ja onneksi illan viimeinen juna meni seitsemältä. Kun muut menivät ruokakauppaan odotellessa, minä ja pari muuta istahdimme hikisinä lähikuppilaan nauttimaan lämmintä juotavaa ja hetken aikaa vain nautimme tunnelmasta. Ulkona pauhasi sade.

Paluumatkalla junassa istui väsyneitä opiskelijoita ja osa taisi nukkuakin. Kävimme keskustelua elämästä, kuolemasta, suhteista ja paransimme hiljalleen maailmaa junan puksuttaessa hitaasti kohti Brestiä.

Pictures of the week:

Quimper 

Taas täällä

Sunnuntaina leivottiin laskiaispullaa Natalian, Chloën kanssa

Valmiit tuotokset

Vispattiin joku litra kermavaahtoa käsin tätä varten

See you next week!