Dans un instant

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Vihdoinkin. Enää eivät matkalaukut pölyynny vaatekaapin perällä vaan ne on otettu esiin ja täytetty kaikella mahdollisella, mitä nuori nainen voisikaan kuvitella tarvitsevansa. Kasapäin vaatteita, kosmetiikkaa, kenkiä ja muuta arkipäiväistä, jottei tarvitsisi heti sinne Ikeaan, opiskelijoiden mekkaan, suunnata. Nyt vaatekomero näyttää ryövätyltä ja matkalaukut taas hyvin ylipainoisilta. 

Viikko onkin mennyt pukien vaatteita, jotka eivät päässeet mukaan matkalle ja ovat lojuneet kuukausia vaatekaapissa käyttämättöminä. Tuntui oudolta huomata, miten ne "ei-lempivaateet" ovat päätyneet niiden "kivempien" vaatteiden alle, huomaamattomiin, vaikkei niissä ole vikoja havaittavissa. Ne kai... eivät miellyttäneet omaa silmää tarpeeksi. Tuli oikea ostosmorkkis - pitääkö aina ostaa uutta, jossei todella tarvitse? Pakkauslistaa tehdessä tajusin, että tälläkin hetkellä käytän aktiivisesti vain noin 25% oman vaatekaapin antimista. Se pisti mut todella hyvälle tuulelle ymmärtäessäni, miten paljon vaatteita voisinkaan karsia ja yhä pärjätä arjessa... Mitä? Ai karsinko?... EN! Niitähän voi vielä tarvita... KUTEN NYT! *kylmähiki valuu otsaa pitkin ja suljen jalalla vaivihkaan vaatekomeron oven*

KrÖhÖm... Suurimmalta osin pakkausurakkani näyttää olevan voiton puolella. Sain kaiken mahtumaan minkä toivoinkin ja nyt matkatavarat vain odottavat ensi viikon perjantaihin. Tällä viikolla onkin otettu suurharppauksia, sillä perjantaina tein viimeisen työvuoroni ja lauantaina jätin työvaatteet ja ID-kortin toimistolle. Irtisanoutuminen sai todella aikaan tunteen, että nyt sitä sitten mennään eikä meinata.

Viiden päivän päästä onkin lähdön hetki. Päivät ovat käyneet vähiin ja tuntuu, ettei tarvitse kuin silmänsä sulkea ja pian ollaankin jo kiitoradalla. Onneksi on vielä aikaa nauttia omasta rauhasta ja hoitaa viime hetken valmistelut kuntoon (kuten tämä neiti kuvitteli vielä preppaavansa ranskaa, mutta näköjään pakkasi oppikirjat jo jonnekin... GOOD JOB, IDIOT). Onneksi kaikki tärkeä on kuitenkin tullut hoidettua pois alta, joten stressille ei enää löydy sijaa mun pääkopassa.

Seuraavalla viikolla sitä ollaan jo Ranskassa ja vihdoin päästään aloittamaan tämä blogi kunnolla. Kiitos kaikille, jotka ovat seuranneet mua tänne asti ja toivottavasti seuraatte mua myös tulevaisuudessakin! 

Pictures of the week:

Lounastelua

Heräteostokset... RIP lompakko

Mulla oli pakkausapuri <3
(tosin tämä tapaus nukkui koko toimituksen ajan)

En myönnä mitään

Kaunis Arabia

Kummilapsi/-täti-ilta

Iltarusko

Pyöräreissulla

 Ciao!