Marcher à l'aise

Salut!

Tällä viikolla tulikin seikkailtua ympäriinsä. Maanantaina matkasin into pinkeänä muutaman luokkalaisen kanssa kohti opiskelijoiden taivasta, Ikeaa. Tuntui mukavalta päästä hetkeksi pohjoismaalaisuuden ympäröimäksi ja tarttuipa käteen se kaivattu pöytälamppukin, joten enää ei kotona ole tarvinnut turvautua kännykän taskulamppuun kun kattovaloa ei ole halunnut käyttää. Mukana olleet kaksi meksikolaista tyttöä ihastuivat Ikeaan ja myös heillä oli Ikean siniset kassit olallaan, kun palasimme kotiin. Mission success.

Keskiviikkona tehtiin pienellä porukalla retki Brestin naapuriin, Quimperiin. Vaivaisen tunnin bussimatkan päässä meitä odotti kaunis kaupunki ja täysin toisenlainen ympäristö. Brest oli toisen maailmansodan aikana pommitettu maan tasalle eikä kaupungissa siksi ole löydettävissä vanhoja arkkitehtuurisia taloja. Quimper taas on täynnä vanhaa ja mystiikkaa. Jo pitkälle pystyy erottamaan 1200-luvulla rakennetun goottilaistyylisen katedraalin tornien huiput ja paikan sakalaistyyliset talot huokuvat kodikkuutta. Kadut ovat ahtaita ja niissä on vierivierekkäin pikkupuoteja, joiden sisälle menee mieleellään. 

Quimperistä löytyi myös kaunis kävelykatu, jota seuraamalla se vie pikkukatuja pitkin torilta torille ja jokaisen kulman takaa löytyy uusi yllätys. Katedraalin edestä lähtee turistijuna, jonka kyydistä kaupungin suosituimmat nähtävyydet on helppo bongata. Sen kuljettaja suosittelee ajon aikana paikallisia kreppikahviloita ja ravintoloita, jonne turistit voivat mennä nauttimaan aurinkoista päivää.

Päivä Quimperissä olikin täydellinen, ellei pientä bussionnettomuutta paluumatkalla oteta laskuihin. Bussit ajavat Ranskassa todella ahtailla kaduilla enkä edes jaksanut yllättyä, kun bussimme tölväisi vahingossa liikennemerkkiä ja takaikkuna pirstoitui sirpaleiksi. Onneksi kukaan ei loukkaantunut, sitä vain ajattiin varikkolle, vaihettiin bussia ja matka jatkui.

Joskus elämä Ranskassa on niin simppeliä.

Lauantaina pääsimme koulun kautta järjestetylle ilmaiselle veneajelulle. Se kesti kaksi tuntia jonka aikana ajelimme pienessä lahdessa hipoen rannikkoa, jotta nähtävyydet näkyivät. Vene oli noin Suomenlinna-lautan kokoinen ja se oli ahdettu täyteen Brestissä ja Quimperissä asuvia kansainvälisiä opiskelijoita. Vaikka ilma oli mitä kurjin (satoi ja tuuli, toisin sanoen suomalainen kesä) monet meistä ottivat tilaisuudesta kaiken irti ja useimpien puhelimet täyttyivät uusista numeroista ja tuttavallisten naamojen määrä ympärillä kasvoi. Ajelu huipentui Musiikkihallin järjestämään discoon, mutta suomalainen sieluni ei sallinut sellaista hauskuutta kello kahdelta iltapäivällä, joten tyydyin lähtemään kotiin yhtä kokemusta rikkaampana.

Pictures of the week:

Iltojen pelastus

Aamu satamassa

Pieni kahvila

Kadut täynnä historiaa

Macaron-putiikki

Pieni suklaapuoti

Sisällä katedraalissa

Veneretki sateessa

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! <3